Joulukalenteri - 24. luukku

Myöhemmin illalla, sängyssä maatessaan, pieni koira mietti päivän tapahtumia. Oli ollut jännitystä aamusta iltaan, ja hän oli nähnyt paljon kivoja asioita. Pelottava mieskin oli ollut todella mukava, eikä hän tuntunut enää yhtään niin pelottavalta! Voi, kunpa jokainen päivä olisi tällainen, pieni koira haaveili mielessään vienosti huokaisten, ja painoi sitten silmänsä unisena kiinni matkaten unten saarelle kinkkua ihailemaan.

Tämä ei varmaan sen kummempia selittelyjä kaipaa, miksi tämä on täällä ja miksi juuri tänä päivänä.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 23. luukku

"Hei, sinähän olet uusi perheenjäsen Wallu. Tämä paketti on sinulle", karvainen mies sanoi lempeästi rapsuttaen pientä koiraa korvan takaa, ja ojensi hänelle paperiin käärityn ja hyvältä tuoksuvan paketin. Pieni koira otti sen hampaisiinsa, asteli vähän kauemmaksi ja repi paperin pois. Paperiin oli käärittynä huumaavan hyvältä tuoksuva herkkupala, ja se katosi hyvin pian pienen koiran nälkäiseen mahaan. Hotkaistuaan herkkunsa pieni koira käveli takaisin miehen luokse, joka jakeli samanlaisia paperinyyttejä ihmisille. Ennen lähtemistään karvainen mies kumartui vielä kerran rapsuttamaan pientä koiraa korvan takaa, ja poistui sitten ovesta, jättäen muut nauttimaan lahjoistaan.

Tämä kappale on suhteellisen uusi tuttavuus. Hirvittävän skeptisinä katsoimme ensimmäisen kerran Lumiukko ja Lumikoira-pätkän, kun se tuli, mutta se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä! Itse tykkään tästä kappaleesta ihan mahdottoman paljon. Ja joka kerta vanhan koiran kohdalla rupeaa itkettämään, kun tulee mieleen vanha koiramme Bella...

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 22. luukku

Koputus kuului uudelleen ovelta. Yksi ihmispennuista kävi aukaisemassa oven, ja sieltä asteli sisään punaiseen pitkään takkiin pukeutunut hyvin karvainen mies. Hän näytti hieman epäilyttävältä, kun kasvot olivat parran alla piilossa, ja pieni koiranpentu katseli ilmestystä kulmat kurtussa. "Se on hän! Pelottava mies, joka tuo herkkuja!", isoveli iloitsi häntä heiluen, ja asteli reippaasti tervehtimään miestä. Pieni koira hetken tuumailtuaan päätti astella miehen luokse, kerran hänestä ei ollut vaaraa myöskään isoveljelleen.

Tämäkin kappale ei välttämättä ole niin tuttu monelle kuin soundtrackien soitetuimmat pätkät, mutta minun musiikkilaitteestani se soi usein!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 21. luukku

Perheen syötyä - ja neljän kissankin saatua omat osansa - he kaikki istahtivat yhdessä alas. Oranssit kissaveljekset suuntasivat piiloihinsa nukkumaan, musta kissa istuskeli penkillä silmät kiinni ja hännänpää heiluen. Mustavalkoinen kiehnäsi ihmispentujen kanssa. Pieni koira huokaisi maha täynnä, kuinka kiva olo olikaan. "Sinä olit väärässä, muuten", pieni koira tokaisi isoveljelleen, joka makoili tämän vieressä. Veli kääntyi katsomaan korvat hörössä pikkuveljeään.

"Kuinka niin?"

"Nokun sanoit, että pelottava mies tulee, eikä täällä ketään ole!"

"No, hän tulee hetkenä minä hyvänsä. Aina ruoan jälkeen", isoveli tiesi kertoa. Pieni koira nousi istumaan, ja katsoi isoveljeään vakavana, ja sen jälkeen silmäili ihmiset läpi. He olivat kyllä kaikki jännittyneen oloisia, vaikkakin iloisia. Mikä se mies on... pieni koira mietti itsekseen, mutta ajatus katkesi ääneen. Joku koputti ikkunaan. Kaikki hiljenivät.

Edelleen lempielokuvani Studio Ghibliltä! Tämän jaksaa katsoa vaikka kuinka monta kertaa! Ja Joe Hisaishin kappaleet elävät omaa elämäänsä ja kertovat omia tarinoitaan!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 20. luukku

Saunottuaan ihmiset alkoivat kattaa pöytää. Pieni koira ei ollut vielä nähnyt näin paljon herkkuja pöydän ääressä! Oli jos jonkinlaista herkkua, ja tuoksu huumasi pään. Toivottavasti minäkin saisin jotain hyvää, kun on niiiin kamala nälkä, pieni koira huokaisi, ja asteli ruokakipponsa ääreen. Se oli kuitenkin tyhjä.

Emäntä asteli kuitenkin paikan päälle, ja nosti kupit pöydän reunalle. Häärättyään kuppien kanssa hän ojensi molemmille koirille omansa. "Olkaa hyvät", hän sanoi antaen käskyn, että ruokakuppia sai lähestyä. Eikä siellä ollutkaan pelkkiä nappuloita! Kuppiin oli ilmestynyt nappuloiden lisäksi pieniä määriä jos jonkinlaista herkkua, myös pieni pala kinkkua.

"Voi veljet, onpas mukava yllätys!", pieni koira tokaisi isoveljelleen iloisena ja kävi ruoan kimppuun. Isoveli nosti päänsä, katsoi pientä koiraa, ja tokaisi häntä heiluen: "Minähän sanoin!"

Kaunista sävellystyötä. Itkin tämän kohtauksen aikana ihan kamalasti melkeinpä vain tämän kappaleen takia, kuinka hienosti siihen onkaan osattu säveltää ikävä ja kaiho!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 19. luukku

Oli tullut jo pimeää. Pieni koira seisoi pihatiellä hetken pakkasta nuuskien. Lumi narskui, ja oli aivan hiljaista. Kääntäessään katseensa kohti tietä pieni koira näki, kuinka jäälyhdyt edelleen tuikkivat kaunista valoa. Todellakin, noiden kanssa näkee paremmin käydä jalkaa nostamassa, pieni koira ajatteli iloisena, mutta suuntasi lyhtyjen sijaan kohti saunaa. Hän kaapaisi pari kertaa tassullaan ovea, ja pian isäntä tuli sen avaamaan. "Mitä ihmettä sinä yksinäsi täällä olet! Vai halusitko saunomaan?" Isäntä päästi pienen koiran saunaan, mutta kiuas oli pelottava ja piti kamalaa sihinää kun sille heitettiin vettä. Hän päätti jäädä eteiseen odottamaan isäntää ja emäntää, ja pian he palasivat yhdessä sisälle.

Soundtrackin parhaat kohdat tiivistettynä yhteen kappaleeseen!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 18. luukku

Emäntä kääntyi ihmispentujensa puoleen.

"Vahdittehan kinkkua, ettei Filiph hyökäse sen kimppuun?"

"Joo, me vahditaan", kuului yhdestä suusta vastaus pöydän äärestä kauempaa.

Emäntä ja isäntä suuntasivat ulkosaunalle, ja pieni koira olisi halunnut mukaan. Hän istui ulko-oven edessä kuunnellen lumessa narskuvien askeleiden kaikkoamista. Ei minua voi jättää, minäkin haluan! Pieni koira nousi kahdelle jalalle, rämpäytti ripaa saaden oven aukeamaan, ja hän asteli pihamaalle ihan itsekseen.

Kaunista sävellystyötä. Tämä kappale on omimmillaan keskellä yötä tai myöhään illalla, kun on jo pimeää, ja tähdet loistavat. Parasta tätä on kuunnella ulkona lumen keskellä tähtien tuikkiessa yläpuolella ja pakkasen rouskuttaessa poskia.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 17. luukku

Juuri, kun pieni koira meinasi suunnata päiväunille, emäntä käveli uunin luokse. Kinkku oli valmis! luukun auetessa huumaavat tuoksut täyttivät huoneen, ja koirat juoksivat kiireen vilkkaa vahtimaan tätä ihmeellistä näkyä. Myös mustavalkoinen kissa löysi tiensä hyvin äkkiä perille, ja rivissä istuen he yhdessä katselivat pöydälle nostettua suurta höyryävää lihanpalaa. Vesi herahti kielelle, mutta pienen koiran pettymykseksi he eivät saaneetkaan kinkkua. Hän painoi päänsä murheissaan, ja emäntä katsoi tätä huokaisten. "Kuule, sen pitää antaa jäähtyä. Et sinä voi saada kuumaa kinkkua, kun se polttaisi suusi. Sitä paitsi ensin käydään saunassa."

Lisää paljastuksia! Tällä kappaleella on aivan erityinen paikka, missä sitä kuunnellaan. Aina, ihan joka kerta, kun lentokone irtoaa maasta, tämän kappaleen täytyy pärähtää soimaan juuri silloin! Se tunne, kun noustaan pilvien yläpuolelle, ja kuinka alla erkaneva maa pienenee ja loittonee tämän kappaleen soidessa on jotenkin aina sykähdyttävää. Tänään lennän Suomeen joululomalle, joten tämä soi taas luureista koneen noustessa!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 16. luukku

Pieni koira kääntyi katsomaan vieressään istuvaa kissaa. Tämän hännänpää näytti heiluvan hyvin kutsuvasti... ja niinpä hän päätti ottaa sen tassulla kiinni. Kissa ei tästä kuitenkaan riemastunut, vaan tämä sähähti ja alkoi murista korvat luimussa pienelle koiralle. Kissa läpsäytti tassullaan pientä koiraa kuonolle, jolloin toinen ihmispennuista nosti kissan syliinsä. "No, Filiph, nyt vähän joulumieltä.. Mene vaikka leikkimään." Hän poistui kissa kainalossaan toiseen huoneeseen laskien kissan penkille mustan kissatoverinsa viereen.

Tämä kappale on ollut minulla harjoituksessa tämän syksyn ajan, ja vaikka se kuulostaa yksinkertaiselta, tämä on itse asiassa aika vaikea tauotuksineen (ja niiden puuttumisineen myös!). Kappale kertoo laulamisen ihanuudesta, ja kuinka hyvältä se tuntuu onnistua. Totta joka sana!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 15. luukku

Sisälle saapuessa kaksi muuta kissaa, musta ja mustavalkoinen, olivat heränneet nokosiltaan. Musta istui penkillä takkatulen loimussa lämmitellen silmät kiinni, ja mustavalkoinen pörräsi keittiössä. Välillä pieni käpälä kurkottui pöydän reunalle koittaen napata itselleen pienen herkkupalan, mutta joku ihmisistä aina äkkäsi nuoren kissan kujeet lykäten tämän takaisin lattialle pöydän reunaa vasten nojailemasta. "Filiph, ei se ole sinulle!" yksi ihmisten pennuista huokaisi. "Koita malttaa vielä hetki, saat kyllä oman herkkusi." Wallu liittyi nuoren kissan vierelle kerjäämään, mutta kummallekaan ei tipahtanut mitään. Onpas outoa, kyllä minä olen muruseni ansainnut... ja olisi niin kova nälkä! Pieni koira mietti onnettomana.

Mainio elokuva täynnä hienoja kappaleita ja hyviä näyttelijäntyön suorituksia! Ääninäyttelytyö tässä on vallan erinomaista. Suosittelen katsomaan, jos ette ole vielä nähneet. Ja ei, se ei ole Disney-elokuva :) 

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 14. luukku

Yksi päivän parhaista hetkistä pienen koiran mielestä oli leikkiä hippaa lumessa isoveljensä kanssa. Välillä pieni koira oli päällä, ja välillä taas vanhempi vei voiton. Silti hippa-aika tuntui aivan liian lyhyeltä pienen koiran mielestä, kun jo kohta taas piti mennä sisälle. Ilma oli vaihtunut oranssin kajosta siniseksi niin, että jopa puut ja lumi näyttivät siniseltä. Hitaasti ilma hiipi vaaleasta sävystä tummaan siniseen. Sisälle suunnatessaan pieni koira katsoi vielä kerran olkansa yli tuikkivia kynttilöitä, ja jään sisällä ne näyttivät erityisen kauniilta. Onpas tämä hauska päivä, pieni koira huokaisi ilahtuneena.

Tämä kappale on harvemmin kuultu, koska se löytyy vain pidennetyltä soundtrackilta. Kaunis kappale, ja sanoitus on kyllä hyvin Tolkienin henkeen ja vereen kirjoitettu.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 13. luukku

Pian ihmiset nousivat ylös, ja isäntä suuntasi vetämään ulkokamppeita päälleen. "Noniin pojat, lähetäähän pissille!" hän tokaisi hyväntuulisena, kutsun aiheuttaen kilpajuoksun kahden koiran välillä ulko-ovelle. Isoveli ehti ensin, mutta antoi silti pienen koiran mennä edellä. Lumimäärä oli vain lisääntynyt entisestään, mutta sitä ei silti nyt tullut lisää. Hiipuva aurinko loi oranssia kajoa taivaalle. Isänsä otti kartionmuotoisia jäälokeroita rappujen edestä ja ripotteli niitä tien varrelle, lisäten niihin kynttilöitä. Ai näitä se isoveli tarkoitti, pieni koira ajatteli, ja katsoi jäälyhtyjä hämmästyneenä pää kallellaan.

Harry Potter-elokuvien musiikkiparhaimmistoa. Koskettava ja ajatuksia herättävä kappale.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 12. luukku

"Kuules, Wallu, nyt olisi aika lähteä katsomaan joulurauhan julistus", emäntä tokaisi pienelle koiralle. Ihmiset vaelsivat ylös paikkaan, jota he kutsuivat televisiohuoneeksi. Emännän ja isännän kaksi pentua jo katsoivat siellä jotakin vakavina, ja lopulta kaikki hiljenivät television ääreen. Pieni koira vilkaisi isoveljeään, joka huokaisi pienesti. "Pentu, meidän täytyy vain odottaa. Ihmiset ja heidän juttunsa, tiedäthän.." Isoveli kävi maate lattialle, mulkoillen ihmisiä kulmiensa alta. Pieni koira päätti ottaa mallia ja kävi isoveljensä viereen, ja jostakin syystä tämä herätti hilpeyttä ihmisissä. "Kyllä te kohta pääsette ulos, elkäähän hättäilkö", isäntä tokaisi  koirille.

Tämä elokuva on kaunis ja koskettava, kuten on myös itse elokuvan musiikit. Tämä kappale on ehdottomasti soundtrackin paras!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 11. luukku

Malttamattoman aika tuntui kuluvan hitaasti. Ihmiset hyörivät keittiössä, musiikki soi, ja tuoksut saivat mahan kurahtelemaan uudellen. Ehkä kuolen nälkään ennen kuin kaikki on valmista, pieni koira huokaisi surullisena, ja loi parhaimman surullisen katseensa emäntään. Emäntä vain hymähti koiralle. "Sinun pitää odottaa vielä hetki, kyllä sinäkin oman osasi vielä saat", hän vastasi tälle, istahti tuoliin ja silitteli hetken pienen koiran turkkia. No, on tämäkin parempi kuin ei mitään, hän ajatteli sulkien silmänsä silittelyjen lomassa.

Nyt tulee nolo paljastus... Mä laulan tätä aina imuroidessa. En tiedä miksi! Herkuleksessa ei kyllä ollut yhtään huonoa kappaletta! Yksi parhaita Disneyn soundtrackeja.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 10. luukku

Pieni koira tallusti takaisin keittiöön. Lattialle oli tipahtanut pieni palanen leikkuulaudalta, ja hän nopeasti hotkaisi sen suuhunsa. "Voi Wallu... No, löytäjä saa pitää", toinen tyttäristä naurahti ja kumartui rapsuttamaan häntä hieman korvan takaa. Pieni koira höristi korviaan toiveikkaana lisäherkkupalasta, mutta tällä kertaa niitä ei ollut luvassa. Kinkkukin oli vielä kuumassa lasikaapissa tirisemässä, joten siihen herkkuun ei saisi koskettua vielä pitkään aikaan.

Koska mä olen koko ajan lähdössä seikkailuun!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 9. luukku

"Eikö sitä miestä voi ajaa pois?" pieni koira kysyi huolestuneena. Isoveli virnisti tuhahtaen: "Mutta ethän sinä sano ei herkuille? Ajattele nyt, kuivattu possunkorva! Tai suolenpätkä..." Pienen koiran maha kurahti toiveikkaasti näille herkuille, mutta mielessään pelottava mies ei tuonut hyviä herkkuja. Ehkä se maistuu öljykynttilältä, vaikka ei se kovin suurta herkkua ollutkaan... Mulla se tuntui niin kivalta suussa, pieni koira pohdiskeli itsekseen.

Kung Fu Pandat ovat sellaisia elokuvia, joita pitää katsoa silloin, kun usko omaan itseensä on kadoksissa. Hurjan viisaita elokuvia mahtavalla huumorilla höystettynä! Tämän kappaleen valitsin ihan vaan sen takia, että se nostaa joka kerta karvat pystyyn.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 8. luukku

Isoveli katsoi olkansa yli ihmisten hyörinää, ja kääntyi sitten pienen koiran puoleen: "Minun on kyllä kerrottava sinulle yksi asia... Se mies tulee tänään. Hän vaikuttaa pelottavalta, mutta älä silti pelkää: hän tuo yleensä jotain herkkua syötäväksi!"

Pe-pelottava mies... Pieni koira mietti itsekseen, ja häntä seisahtui aloilleen jännityksestä tönkkönä. Mutta en minä halua mitään pelottavia tyyppejä kotiini!

Tämä on muuten erinomainen kappale meditoimiseen, kannattaa kokeilla!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 7. luukku

Pieni koira ihasteli kuusta, ja kääntyi isoveljensä puoleen. "Mitä muuta tänään tapahtuu? Ihmiset tuntuvat jännittyneiltä."

Isoveli mietti hetken, ja heilautti sitten häntäänsä. "Pihalle ilmestyy tuikkivaa jäätä tien varteen! Ne ovat kauniita katsella. Ja näkee paremmin käydä myös pihalla tutkimassa hajuja", hän vastasi hilpeästi.

"Ne tuikkivat jäät varmaan ilmestyvät pian, ja me pääsemme mukaan laittamaan niitä. Saadaan touhuta lumessa pitkään!"

Jos puhutaan soundtrackeista ja lempielokuvistani, mitäs muutakaan <3

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 6. luukku

Hyvää itsenäisyyspäivää!!
--------

Malttamattomana pieni koira odotti pallojen ilmestymistä, eikä siihen kuitenkaan vierähtänyt kuin pieni tovi vartomista. Valkoiset nauhat aseteltiin lepäämään tuuheille vihreille havuoksille, ja niiden lomaan ripustettiin punaisia ja kultaisia palloja ja käpyjä kimmeltämään. Näky huumasi pienen koiran mielen, ja huomaamattaan hänen hännänpäänsä alkoi lyödä rytmikkäästi lattiaan radion musiikin tahtiin.

Tykkäsin ensimmäisestä Avatar-elokuvasta, vaikka se monelta kovasti kritiikkiä kohtasikin. Musiikki oli todella messevää elokuvassa, joten siksi se pääsee tänne!

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 5. luukku

Ikkunan eteen oli ilmestynyt kuusi, ihan oikea kuusi! Yleensä niitä näki vain lenkillä metsässä. Metsän tuoksu oli tullut sisälle, ja tämä oli suorastaan ihmeellistä. "Isoveli, täällä on puu sisällä!" huusi pieni koira. Isoveli tallusteli pennun vierelle, todeten: "Tiedän, myös tämä tapahtuu juuri tänä päivänä joka vuosi. Odota vain, kohta se puu näyttää perin ihmeelliseltä. Isäntä, emäntä ja heidän pentunsa laittavat sen oksille kimmeltäviä palloja ja lisää niitä nauhoja. Palloihin ja nauhoihin ei kuitenkaan saa koskea, ne ovat erityisiä palloja", isoveli neuvoi pienempää ystäväänsä.

No, kaikki minut tuntevat tietävät rakkauteni tätä kappaletta kohtaan... Kuten myös Tolkienin tuotoksia kohtaan. Itse pidin Sormusten Herra-trilogiaa varsin onnistuneena adaptaationa kirjoista, vihaajat vihatkoon!

- Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 4. luukku

Pää kallellaan kinkkua ihmetellen pieni koira mietti tätä sekoamista. Ensin se oli alkanut sillä, että ihmiset olivat laittaneet pieniä tuikkivia valoja sisälle ja ulos. Mutta ne ovat itse asiassa ihan mukavia, näkee paremmin löytää lelut pimeässäkin, pieni koira mietti itsekseen. Myös vihreä nauha valojen lomassa oli jännän tuoksuinen. Vaikka minua toruttiinkin kovasti, kun vähän sitä nauhaa maistoin... Pieni koira tuhahti itsekseen, ja asteli olohuoneeseen. Siellä se vasta ihme olikin sattunut!

Karhuveljeni Koda on ihana elokuva, joka on tullut katsottua monesti vuosien saatossa. Tarina hyväksymisestä ja anteeksiannosta sekä oman ylpeytensä ja kaunansa nielemisestä sopii hyvin myös joulun alusaikaan, vaikka tämä ei jouluelokuva olekaan.

- Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 3. luukku

Isoveli istui pienen koiran viereen häntä heiluen tomerasti. "En malta odottaa että saamme palat tuota herkkua!" hän hihkaisi iloisesti.

"Mikä se oikein on? Tuoksuu todella hyvältä", pieni koira ihmetteli hännänpää toiveikkaasti heilahtaen.

"Pentu, se on kinkku! Kerran vuodessa isäntä ja emäntä sekoavat omien pentujensa kanssa ja täyttävät kodin herkullisilla tuoksuilla ja muilla oudoilla jutuilla. Paras kaikesta kuitenkin on tuo kinkku!"

Yksin kotona tuli telkkarista joka joulu kun olin pieni. Se tuli aina myös katsottua. Harmillisesti en ole kuitenkaan nähnyt tätä elokuvaa enää moneen vuoteen... Ehkä olisi taas korkea aika katsoa se?

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 2. luukku

Kävellessään keittiöön huomasi pieni koira täyden tohinan olevan käynnissä. Ihmiset touhusivat pöytiensä ääressä radion siivittämän musiikin tahtiin lauleskellen. Oranssit kissaveljekset olivat myös paikalla. Toinen istuskeli silmät kiinni hännänpää tahtia iskien musiikin kanssa takkatulen ääressä, kun taas toinen makoili punaisella pehmeällä kiikkutuolilla ruudullisen viltin päällä, jossa myös pieni koira oli monesti torkkunut emännän sylissä päiväuniaan. Pieni koira päätti käydä tervehtimässä kissaveljeksiä, mutta tuoksun voimistuminen havahdutti hänen mahansa murahtamaan vienoisesti. Hän istahti lasisen kuuman ruoanlämmittäjän eteen. Sen sisällä oli suurin kimpale lihaa mitä pieni koira oli koskaan nähnyt!

Tässä toinen must joka jouluiseksi katsottavaksi! Samat vitsit jaksavat naurattaa kerta kerran jälkeen. Britit osaavat tehdä nautittavia hömppäjouluelokuvia mahtavan musiikin kera.

-Koala Von Tukintolvana

Joulukalenteri - 1. luukku

Heippa!

Tervetuloa seuraamaan tämänvuotista joulukalenteriani! Joka aamu aukeaa uusi luukku, jonka takana voit seurata pienen koiran ihmettelyä. Ihmiset ovat seonneet! Koti on täynnä tuoksua, valoja ja musiikkia. Mitä tämä kaikki tarkoittaakaan...? Jokaisen tarinapätkän mukana tulee lempkappaleitani eri elokuvista, jotka toivottavasti auttavat rentoutumaan edes parin minuutin ajan joulun aherruksissa! Ottakaa siis mukava asento ja antakaa musiikin viedä teitä hetken ajan joka päivä.



~~~~~~~~~~~~~

Pienen koiran nenä heilahti ennen kuin mieli heräsi tähän maailmaan unien keitaalta. Mikä tuo tuoksu on? hän ihmetteli itsekseen suuren haukotuksen karatessa venyttelyn lomassa. Noustessaan tomerasti ylös hän päätti lähteä ottamaan asiasta selvää suunnaten kohti keittiöstä kantautuvaa kolinaa, naurua ja laulua.

Holiday on yksi lempielokuviani. Läpi elokuvan on ihana tunnelma jota loistavat näyttelijät ja hyvä ohjaus kannattavat läpi elokuvan. Suurin tähti minulle tässä elokuvassa on Eli Wallach, jonka hersyvä hahmo ei varmasti jätä ketään kylmäksi! Tämä on must-elokuva katsottavaksi joka joulu.

-Koala Von Tukintolvana