torstai 21. elokuuta 2014

Tuomiomuuttotavaravuori... ja muuta pohdittavaa.

Heippa!

Sellainen mielenkiintoinen sivuoire on aiheutunut tässä vuosien varrella, että tavaramäärä on tupannut kasvamaan. Nyt ulkomaille muuttaessa on hieman ongelmana, mihin nämä kaikki mahtaa mahtua. En haluaisi myydä pois ihan kaikkea, koska en voi tietää, palaanko Suomeen vai jäänkö ulkomaille riehumaan. Jos muuttaa takaisin, on ikävää alkaa keräämään kaikki huolella hankitut astiat, keittiövälineet ja huonekalut uudelleen. Ja jos jään ulkomaille, voin tulla ne sitten myymään myöhemmin pois. Toki on paljon asioita, joista ei haluakaan luopua - kirjat, elokuvat, valokuvat, julisteet.. Mistä siis tila niille?

No, tila on toistaiseksi vanhempieni talon yläkerrassa. He ovat armeliaasti antaneet minun raahata kaikki tavarani sinne yhdeksi suureksi mustaksi vuoreksi nurkkaan, joka säännöllisesti kahden päivän välein puretaan kissojen toimesta. Olen koittanut löytää tavaroille erikseen vuokrattavaa tilaa tai huonetta, mutta täällä päin Suomea ne ovat yhtä harvassa kuin yksisarviset metsässä. Eli jotain pitäisi keksiä, jotta vanhemmat saavat huoneen takaisin omaan käyttöönsä.. (anteeksi!! :< )

Päänvaivaa tällä viikolla on tuottanut myös Englannista löytyvien pankkien määrä. Kuukkeliin englanniksi kirjoittaen "best student accounts in UK" löytyy ihan liikaa vinkkejä - en enää tiedä, mihin niistä luottaa! Olen itselleni valkannut kolmeksi suosikiksi Lloydsin, Santanderin ja HSBC:n. Näistä kolmesta saan kyllä aika erilaisia suosituksia, toiset tykkää, toiset vihaa. Kukaan ei sano Lloydsista juuta eikä jaata, vaikka se on mun ennakkosuosikkini etukäteistutkimuksen myötä. Santander on kaikkein rakastetuin ja vihatuin, ja se antaa opiskelijatilin myötä kylkiäisiksi ilmaisen Student Railcardin, joka muuten maksaa £125 (n. 157€). HSBC:n kannattajat ovat jakautuneet niin, että pohjoisessa päin saarivaltiota asuvat ylistävät, etelässä eivät niinkään. Että ota tuosta sekasopasta sitten selvää. Ystäväni kertoi, että pankkien edustajat tulevat freshereiden viikolle kertomaan ja mainostamaan itseään, mutta englantilaista opintolainaa (jota ei minulle ole vieläkään myönnetty kaikkien sotkujen takia) varten tarvitsen sen tilin mahdollisimman äkkiä muutettuani.

Yksi pohdiskeltava asia on myös puhelinliittymä. En aio lakkauttaa suomalaista liittymääni, mutta tarvitsen kyllä paikallisen numeron. Tähänkin asiaan löytyy suosituksia yhtä paljon kuin on ihmisiä. Ehkä parasta olisi ottaa sieltäkin jokin paketti, josta saa kiinteän nettiyhteyden puhelimeen sekä sen pakoitetun x-määrän minuutteja ja tekstareita. Jos ne ovat samanlaisia "Olet naimisissa kanssamme kaksi vuotta"-sopimuksia, en tykkää, koska se luo heti paineita valitseeko oikean vai väärän. Ehkä pitää tehdä hieman tutkimusta sitten paikan päällä.

Hyvä neuvo tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Tässä pankkiasioita ja muita pohtiessa on tullut hyvin huomattua, kuinka helppoa on asua yhdessä maassa koko ajan, ja kuinka outoa (ja vähän vaikeaakin ehkä) on hypätä vieraaseen maahan. Kaikki tietävät täällä millaisia pankkeja suomalaiset pankit on, mitä ruokaa saa mistäkin ruokakaupasta - ja minkä nimisiä ne ruokakaupat on! Itse en ole koskaan käynyt kertaakaan Briteissä, lähin kosketukseni on sieltä saadut postikortit ja ylilento Mansaarten pohjoispuolelta New Yorkiin matkustaessa. Se saattaa tunnustaa tutulta telkkarista ja elokuvista opituista asioista, mutta todellisuus mahtaa silti mäjähtää vasten kasvoja kuin märkä pyyhe: joko kivaa tai todella epämiellyttävää.

Kuulen myös koko ajan kysymyksen "no, joko sinua jännittää kamalasti??" Voin ihan rehellisesti vastata, että ei. Enkä tiedä miksi. Se kaikki jännitys varmaan purkautuu sitten viimeisellä viikolla ennen lentoa, ja olen jo nyt pahoillani perheeni puolesta, joka minua joutuu kuuntelemaan (en ole tunnettu hiljaisuudesta vaan ennemminkin tärykalvojen puhkomisesta).

Päätään raapien ja ihmetellen,
Koala Von Tukintolvana

P.S. Vinkkejä otetaan vastaan kaikissa asioissa!!

3 kommenttia:

  1. Hei, kannattaa valita joku pay as you go - liittymä, näitä on monenlaisia pienelle budjetille. Itselläni on liittymä giffgaffin kanssa, maksan £10 puntaa kuussa ja saan kait 250 minuutti puheaikaa, 500 tai 600 tekstaria ja yhden gigan netin. :) Myös EE:llä on kivoja tommosia halvalla.

    VastaaPoista
  2. Vaikka olis lomaillutkin jossain maassa, siellä asuminen on kuitenkin eri juttu. Monesti varmaan tulee ihme ahaa-elämyksiä, mutta myös ärsyttää, että miksi ikinä tuli lähdettyä minnekään "kotoaan" (ja että kotona voi tuntea olevansa kovin monissa ja monenlaisissa paikoissa..)
    Ja ulkomaille muuttaessa oppii monia asioita ei vaan itsestään vaan suomalaisuudestaan - tietää ainakin mitä ei tosiaankaan kaipaa kotimaastaan (mm. örvellystä, kahdehtimista ja välinpitämättömyyttä) ja mitä ilman ei haluais elää (perhe & ystävät, kirjastot, mustikat, salmiakki, se, ettei saunomiseen tarvita sääntöjä :D)
    Tästä aiheesta saadaan vielä monta keskustelua aikaiseksi.. :)

    VastaaPoista
  3. Shoes, kiitti vinkeistä! Kaikenlaiset tärpit ovat tervetulleita :) Varmasti paikallinen operaattori osaa antaa minulle vinkkejä sitten (tottakai itseään myyden). Kunhan se toimii, on halpa eikä verkkoyhteys ole sieltä huonoimmasta päästä.

    Hanjolein, sanopa muuta.. Kaipaan jo nyt vanhoja autoja :D pelottaa että millainen ja miten voimakas kulttuurishokki iskee, mutta omalla asenteella sitä voi lieventää varmasti aika paljon. Onhan tuota tullut pohdittua jo kahdeksan vuotta, että pitäisikö sitä lähteä vai ei. No, nyt tuntuu että pitää! Toinen asia, mitä on jo nyt ikävä, on suomalainen paperibyrokratia. Ne, kenestä suomalainen paperishow on kamalaa ja ikävää, voivat esimerkiksi kokeilla ensin täyttää suomalaisen opintotukihakemuksen (täyttöohjeineen 5 sivua) ja sen jälkeen englantilaisen vastaavan (ohjeineen 28 sivua).

    VastaaPoista

Heippa! Jätä rohkeasti kommenttia!