Lontoon hurmaa ja väsyneet jalat vol. 2

Heippatirallallei!

Kävin siis Lontoossa kuukausi myöhemmin juhlistamassa loman alkamista! Seuraavana aamuna oli lento Suomeen aaaikaisin, siksi ajattelin, että olisi kivempi suunnistaa kentälle lähempää, ettei tarvitsisi herätä niin aikaisin. Aamuherätykset ei ole vahvin osaamisalueeni...

Joka tapauksessa, majoituin taas hostellissa, ja tällä kertaa se oli ihan varmasti vain naisille-huone! Ja siellä oli ihana rauha <3 Hostellin nimi on St. Christopher's Inn London Bridge, ja voin suositella sitä! En valitettavasti syönyt siellä aamiaista, koska liian aikainen lähtö kentälle, mutta se oli hiljainen ja rauhallinen, pesutilat ja huone siistit! Sieltä saa myös ihan vaan parin hengen huoneita hotellityyliin, jos sellainen kiinnostaa! Palvelu oli myös ystävällistä ja nopeaa.

Heitettyäni matkatavarat hostellille suuntasin tutkimaan lisää Lontoota. Ajattelin ottaa kävelyrevanssin, tosin toisella puolella jokea ja toiseen suuntaan! Lähdin siis hostellilta kävelemään kohti London Bridgeä, ja sieltä sitten Thamesin rantaa pitkin aina Westminster Bridgelle asti.

Yksi suosikkirakennuksistani, eli Shard.

Shard ja Southwark Cathedral

Laiva!

Winchester Palacen raunion ikkuna.

Siellä se raunio nökötti keskellä uusia rakennuksia hieman absurdina näkynä.

Ukkeli hengaili The Clink Prison Museumin ulkopuolella. Joskus vielä haluan käydä tuolla museossa!

Southwark Bridge

Kaidetaidetta

The Globe. Huomasin vasta koneella katsoessani kuvia tämän facepalmaavan naisen :D

Millenium Bridge, eli se, joka romahtaa Harry Potter ja puoliverinen prinssi-elokuvassa kuolonsyöjien toimesta.

Saippuakuplasetiä viihdyttämässä lapsia, jotka leikkivät yhdessä ilman yhteistä kieltä.

Kultainen Late!

Ja koska katulamppuja ei voi koskaan kuvata liikaa...

Uusi ja vanha kohtaavat taas. Tykkään kyllä enemmän tuosta vanhemmasta rakennustyylistä...

Tädit juttusilla

Ketä se syyttävä sormi osoittaa?

Paikallisille nuorille oli rakennettu iso skeittipuisto, oli kovassa käytössä.

London eye ja parlamenttitalo

Westminster Bridge ja parlamenttitalo.

Big Ben! Satuin sopivasti paikalle, kun se poukutteli iltaseitsemän lyöntejä.

Videolla pari poukutusta, aloin kuvaamaan liian myöhään valitettavasti.

Näiden kellonpoukutusten jälkeen päätin suunnata askeleeni kohti Trafalgar Squarea ja Leicester Squarea. Jotenkin ne alueena vetoavat minuun, ja huomaan löytäväni itseni sieltä uudelleen ja uudelleen. Leicester Squarella oli mukavaa käydä myös muistelemassa taannoisen maailmanensi-illan tunnelmia (siitä löytyy blogipäivitys viime joulukuulta!). Trafalgar Squarella oli vaan ihan hullu meno, vissiin oli juuri pelattu jalkapallon jokumikälie ottelu, ja ihmiset riehuivat siellä hulluna, poliisit mukana riehuen. Olihan se aikamoinen kokemus kyllä. Sieltä sitten käppäilin tieni Piccadilly Circukselle katsomaan sen kuuluisia ja monessa paikassa esiintyviä valoja!

National Galleryn ulkopuolella oli tällainen heponen!

Piccadilly Circus

Ja siinä ne valot nyt ovat. Olin kyllä aika pettynyt, miten pieni tämä todellisuudessa oli.

Löysin toisenkin Laten!

Ei ole turisteja...

Kävelin Piccadillylta takaisin Trafalgar Squarelle katsomaan, millainen hävityksen kauhistus siellä on. No, ei voinut nähdä, koska siellä oli vielä enemmän porukkaa kuin aikaisemmin! Pissa ja kalja haisi kaikkialla, joten en kyllä missään nimessä tunkenut sinne väkijoukon sekaan. Otin kyllä tällaisen pienen videoklipin siitä mökästä. Lähellä asuvat eivät tainneet juurikaan nukkua tuona yönä.

Videolla kuultavissa myös brittien lempisana "sorry"

Öinen Big Ben

On se vaan aika majesteettinen näky!

Tästä Big Benin juurelta otin tuben hostellille, koska jalat alkoivat jo huutaa armoa kävelymäärälle. Olihan sitä tullut tallattua Lontoota ympäri jo kahdeksan tuntia siinä vaiheessa, ja halusin nukkumaan aikaisen herätyksen takia. Muut huonetoverit siellä olivat jo unessa, joten koitin pimeässä ja madollisimman hiljaa pakata tavarani.

 Aamulla herätessä aurinko oli jo korkealla, ja oli mahtava keli lentää! Vielä yksi kuva Shardista, koska tykkäsin kovasti noista pilviheijastumista!

Juna lähti London Bridgen asemalta.... puoli tuntia myöhässä. Ajattelin että no, onhan siinä sitten vielä puoli tuntia jäljellä saapumisvaraa kentälle, että kerkeän hyvin Baggage Dropiin. Ja kattia kanssa, seisottiin sen junan kanssa toiset puoli tuntia jossakin pusikossa!! Aika hiki hatussa tavaroita kiskoen sai juosta täysiä Baggage dropiin, ja olin siellä sitten viisi minuuttia myöhässä. Melkein itku tuli, että nyt en kerennyt lennolle, eikä ollut varaa uuteen, mutta täti rauhoitteli ja sanoi, etten ole ainoa myöhässä oleva, he kyllä ottavat laukkuni! Kerkesin siis sittenkin lennolle, ja juoksujalkaa ostamaan eväät koneeseen. En voi kyllä mitään sanoa, millainen se Gatwickin kenttä oli, koska se meni niin vauhdilla ohi! Ehkä kerron siitä sitten joulukuussa lisää, kun lennän sieltä myös joululomille.

Reissutunnelmaa ja jonomönkimistä lähtöradalle

Odoteltiin lentokoneen laskeutumista pois tieltä, jotta voitaisiin itse nousta ilmoihin.

Uusia seikkailuja odotellen,
Koala Von Tukintolvana